Enpä muista just nyt mitä kirjoittelin viimeksi tänne, siitä on aikaa. Oli varmaan sen jälkeen kun erosin lyhyestä suhteesta? Noh, oikea päätös se tietysti oli, sankari oli kuulemma viikko eron jälkeen marssinut suoraan ihastuksensa kämpille, ja kaks viikkoa meidän eron jälkeen päivitti olevansa parisuhteessa😂. No, jokainen tyylillään. Sitten kuitenkin laittoi mulle viestejä miten rakastaa mua hulluna ja tulis takas koska tahansa. Joo. Sepä kiva. Tosin se olin minä joka sanoi että jatkapa matkaasi, se oli siinä. Meidän erosta oli kyllä sen verran hyvää seurausta, että sain nyksästä kaverin. Tai ainakin olen tukena hänelle, sitä on tarvittu 🙄. Ei kuulemma ymmärrä miten on tuollaisen pölyvintin päästänyt elämäänsä....
Mitäs mä sitten? No eipä mitään, jatkoin omaa yksinoloani. Naapurin kanssa istuttiin iltoja ja kierreltiin pippaloita, se oli kivaa. Nyt illat pimenee, olo tuntuu ankealta. Perheen kanssa nähdään harvoin. Synnyttäjän kanssa on välit taas vaihteeksi poikki. Menin kertomaan liikaa omia ajatuksiani taas ja ne olivat liikaa. Parempi siis murjottaa ja vetäytyä itsesääliin.
Sellaista nyt tältä erää. Jään odottelemaan tuleeko kumppani tulevaisuudesta vastaan tänä vuonna vai vasta seuraavassa elämässä.
