Onpas aikaa menny viime kirjoittelusta...

Töissä on mennyt hyvin, suun aukaisu taisi sittenkin olla hyvä juttu, koska enää ei ole tullut turhaa napinaa. Saa keskittyä ihan työn tekemiseen, ja välillä siellä on jopa mukavaa.

Oikeasti olen kyllä skeptinen, mulle kun sattuu aina käyvän niin, että kun jokin asia menee hyvin, ei aikaakaan kun kaikki menee päälaelleen ja muuttuu kamalaksi, siksi en täysillä uskalla luottaa tulevaisuuteen.

Joulu ja Uusi Vuosi tuli ja meni, ei mitään uutta ole tullut elämään, pikemminkin päästin irti parista tyypistä, jotka vaivasivat mieltä liikaa, joista toivoin uusia tuttavuuksia, mutta kaks kai siihenkin tarvitaan, joten tässä tapauksessa yhdellä ei ollut sananvaltaa. Hahhahhahha, olipas salaperäisesti sanottu, mutta siis kutkuttavasti alkaneet katseet eivät koskaan johtaneet mihinkään, ja hyvä niin. 

Parisuhdeasiat vaivaa edelleen mieltä, yritän kyllä olla ajattelematta, mutta pikkutunneilla alkaa harmittamaan, kun toista näkee päivässä tunnin verran, kuulumisia vaihdetaan pintapuolisesti. Ei hellyydenosoituksia eikä yhteistä ajanviettoa.

Tänä vuonna ajattelinkin, että laitan ihan kalenteriin merkinnän, jos ja kun jotain tapahtuu makkarissa....

Näin kun ajattelee, onnistun aina puolustelemaan itselleni, miksi ihastun jatkuvasti uusiin ihmisiin, miksi näen unia joissa suutelen tai halaan toista miestä, miksi kaipaan kosketusta edes joltain.

Ja kuitenkin omatunto kirkuu välillä suoraan, miten vittumaista mulla tulee olemaan helvetissä.

Olen aina kuvitellut, että helvetti on paikka jossa ihmisellä on kaikkein tukalinta olla, ja sitä sitten ikuisesti.

Mun helvetissä on vuoronperään tukalan kuuma ja hyytävän kylmää, siellä on hämähäkkejä ja lukkeja, tahmeaa likaa ilman pesumahdollisuutta, eikä siellä ole muita.

Ja silti uskon, että meille on annettu yksi elämä, ja sen elää niinkuin itse päättää.Tekipä sitten koko elonsa virheitä tai vähemmän virheitä, mutta jokaisella on oikeus omiin tunteisiin ja tekoihin, ja kaikella on tarkoituksensa.

Oisipa kiva tietää, kuka oikeesti on oikeassa, kun pohtii kristinuskoa ja islamia ja hindua jne.?

Syy muuten tuohon otsikkoon;

Olen huomannut että rakastun palavasti joka seitsemäs vuosi, tai tapaan jonkun merkittävän ihmisen. Näin kävi 2003 ja 2011, nyt on jännät paikat pitääkö jatkumo vielä paikkaansa.Ja vielä syyskuu on jostain syystä mulle se Kuukausi...