Mä olen aina saanut jonkinlaisia viboja tai aavistuksia asioista, joita olen epäillyt, ja siltikin aina epäillyt itseäni. Ehkä mut on vakuutettu tarpeeksi hyvin valehtelemalla, mutta aina loppujen lopuksi on selvinnyt, että olin oikeassa.
Niinkuin nytkin.
Exän kanssa on ollut asiat jotenkin hallinnassa, luulin että ero alkaa jo helpottamaan, olen yrittänyt rakentaa omaa elämääni, tehdä itselle mieluisia asioita, ja siinä sivussa kuunnellut exän kuulumisia.
Eron piti johtua kyllästymisestä meidän yhteiseen elämäämme, mutta silloin jo välissä oli ihmisiä, joiden ei pitänyt vaikuttaa meihin.Niin hän mulle sanoi. Ja uskoin. Oli jotenkin helpompaa hyväksyä että rakkaus vaan kuoli.Vaikka joku mulle kuiskutteli, että joku toinen on kiinnostavampi kuin minä.
Tänään sitten sain uutisen, "me tapaillaan, halusin sulle kertoa ennenkuin kuulet muilta"
Sama saatanan akka, jonka takia erottiin. Mitä vittua tarkoittaa "ennenkuin kuulet muilta"?!?! Että kaikki muut siis tietää?
No niin, sitähän se tarkoittaa. Mä en ole kiinnostava, en sen arvoinen että mun kanssa haluaisi joku olla. Aina on joku toinen, joka on parempi kuin minä. Mitä järkeä tässä on yrittää koskaan mitään kenenkään kanssa, kun jään aina kakkoseksi?
Tänään mä juon itseni niin änkyrään kuin mahdollista. Haistatan paskat kaikille miehille, ja lopetan koko paskatouhun.
