Voi kääk, tulossa on mielenkiintoinen, taik oikeastaan kammottava viikko. Meidän asuntoa tulee taas katsomaan joku, joku jolla on kiire muuttaa, joka taas tarkoittaa että mulla on kiire muuttaa, eikä tässä pirun tuppukylässä ole kämpänkämppää tarjolla :(.

Pakon sanelema olen katsellut myytäviä asuntoja, vaikkei rahasta ole tietoakaan, yksi ainoa vaihtoehto, jossa saa asua varpaat suussa. Mutta pakko mikä pakko, kun ei muutakaan ole. VinkVink yläkerta, nyt olis tilaus ihmeelle....kolmio edullisella vuokralla, kiitos .Kuukauden sisällä, tästä kolmen kilsan sisältä....

Ja menen työhaastatteluun. Sekin oli vähän aivopieru, kun vitutti töissä.Pyysin pomolta lisää liksaa, muttei hän koe tarpeelliseksi vastata viestiin. Katselin siis Mol.fin sivuja, ja yksi duuni vaikutti kivalta.Laitoin hakemuksen, ja nyt pääsen siis haastatteluun. Apua....tosin en tiedä, kannattaako ottaa päänsärkyä siitä, mulla on työ, josta tulee tasaisen vähän rahaa tiettynä päivänä.

Eniten nyt siis pelottaa huominen, miten käy, ihastuvatko vai tulevatko taas vaan katsomaan, eivätkä vaivaudu vastaamaan mitään jos ei kiinnosta?

On muuten ihmeellistä, miten tässä on kymmenen vuoden aikana ihmisten peruskohteliaisuus kadonnut täysin, mitä tulee viestiin vastaamiseen?!? Oli kyse puhelusta, s.postista tai testarista, miten voi olla niin hankalaa vastata edes jotain? Vai onko sitä itse niin kärsimätön ettei kykene odottamaan? Näääh, toiset vaan eivät vastaa ollenkaan, vaikka miten olisi viestissä kysymysmerkki.Joka tarkoittaa kysymystä, johon tarvitsee vastauksen. Hitto.