Niin siinä sitten kävi, että lopetin elämänalun pari viikkoa sitten, kammottava kokemus. Kaikki mikä siihen liittyi, omat ajatukset, toisten mielipiteet, pohdinta taivaspaikasta ja kivut. Nyt olen taas yksin, ja pitkästä aikaa kaipaan mennyttä elämää, ikävä omaa perhettä, unet tuo exää takaisin, vaikka en tunne sitä ihmistä enää ollenkaan, mutta kai se on joku alitajunnan puhdistumismetodi tai mikälie.Tuntuu kuin olisi omassa päässä vikaa, vaikka netistä luin, että ero voi kestää vuosia. Mut miten tästä pääsee taas omaksi itsekseen, jos aina vaan jumittaa menneessä? Olen aina ollut suhteessa, kakarasta saakka, enkä tiedä millainen ihminen oikein olen...